Syystyöt eivät vain ota loppuakseen. Tänään istutin talvivalkospipulit. Niiiden määrä vähenee vuosi vuodelta, tarve on vähentynyt, kun en enää tee valkosipulihunajaa ja talvivalkosipulit säilyvät huonommin kuin tavalliset. Tosin tänä sysksynä, kun otin ne ajoissa ylös, niissä on parempi kuori kuin aikaisemmin.
Kasvimaa tuottaa edelleen salaattia, tänäänkin sieltä muutaman lehden napsin. Se ei ehkä enäå ole niin herkullista kuin parhaimmilaan, mutta ei ole vielä tarvinnut kaupasta ostaa.
Tilaamani tulppaanitkin piti laittaa maahna, mutta täytynee tehdä ensin raivaustöitä autotallissa, että löydän ne. Olen heittänyt ne vain jonnekin pois tieltä ja päälle kertynyt samanlaisesti katon alle siirrettyä rojua.
Pari pientä kääpiöomenapuutakin laitoin taas verkon suojaan, toinen on tosin peurojen kulkureitillä ja sitä on jo taas syöty. Kunhan saan sitä tervanhajusta karkoitetta, kokeilen tepsiikö se. Kääpiöpuut ovat jo niin vanhoja, että niissä olisi pitänyt olla jo omenia, mutta ne eivät kasva, eivätkä tee hedelmää, missä lie vika.
Jos sää ja nurmikko kuivuu, voisi tietysti joskus hiukan haravoidakin, ellei muutoin, mutta saisi lehtiä kasvimaan katteeksi.